Taimenen erottaminen järvilohesta

Näsijärvessä ui sekä järvitaimenta, että järvilohta. Uuden kalastuslain mukaan rasvaevällinen taimen on nyt täysin rauhoitettu, joten on hyvin tärkeää tunnistaa taimen järvilohesta. Kaikki rasvaevälliset taimenet tulee siis koosta riippumatta vapauttaa mahdollisimman hellävaroen.

Järvilohen alamitta on 60cm, eikä Näsijärvessä uivan järvilohen rasvaevällä ole väliä – toisin kuin Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Muista aina katsoa paikkakohtaiset kalastussäännöt ja -rajoitukset. Näsijärvestä saa siis kalastaa ja ottaa myös rasvaevällisen järvilohen, kunhan se täyttää 60cm vähimmäisalamitan.

Kuten aiemmin ilmoitimme, istuttaa yhdistys nykysuunnitelman mukaisesti nimenomaan järvilohta Näsijärveen. Taimenen suhteen jatkamme elvyttäviä toimenpiteitä – mätirasiaistutuksia sekä purokunnostuksia. Jotta jatkossakin voisimme panostaa sekä istutuksiin, että kunnostuksiin, pyydä kaverit mukaan jäseniksi tai kauppaa heille vähintään ”Mää istutan”-tarra!

 

Järvilohi.fi-sivustolla on hyviä kuvia ja infoa sekä taimenesta, että järvilohesta. Oheinen kuvakaappaus on kyseiseltä sivulta. Klikkaa tästä ja lue lisää.

jarvilohen tunnistus

Kuvakaappauksen lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/tuntomerkit/

Vene- ja perämoottorivarkaudet lisääntyneet selvästi

Vene- ja perämoottorivarkaudet ovat lisääntyneet selvästi – Varkaudet ovat estettävissä  muutamien satojen eurojen hankinnoilla

Vene- ja perämoottorivarkaudet ovat lisääntyneet tänä vuonna monin paikoin selvästi. Poliisin tilastojen mukaan venemoottorivarkauksia on koko maassa ilmoitettu tähän mennessä jo enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Vene- ja venetarvikevarkausilmoitukset puolestaan ovat lisääntyneet etenkin pääkaupunkiseudulla, Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla. LähiTapiola muistuttaa, että pääsääntöisesti vene- ja perämoottorivarkaudet ovat estettävissä pienillä investoinneilla.

– Lukko on tärkein väline varkauksien estämisessä. Moottori täytyy lukita veneeseen kiinni ja vene täytyy lukita laituriin. Suosittelemme laadukkaan lukon käyttämistä, sellaisen saa noin 100 eurolla. Se on todella pieni hinta, kun veneiden hinnat saattavat olla kymmeniä tuhansia euroja ja perämoottorienkin keskihinta yli 5000 euroa. Vakuutusyhtiönä palkitsemme lukitsemisesta niin, että emme veloita asiakkaalta omavastuuta, jos lukittu perämoottori varastetaan, sanoo korvauspäällikkö Pekka Kesseli LähiTapiola Pirkanmaalta.

Veneen lukitsemista laituriin suositellaan siitä huolimatta, että kunta tai esimerkiksi veneseura olisi järjestänyt laiturille lukittavan portin.

Kesseli kehottaa myös omistajaa kirjaamaan itselleen ylös veneen ja perämoottorin valmistusnumerot, jotta varastetun omaisuuden jäljittäminen olisi mahdollista. Veneen ja moottorin tiedot kannattaa tarkastaa veneestä ja moottorista syksyllä, kun veneen nostaa vedestä. Samalla kannattaa tarkistaa, että tiedot on oikein kirjoitettu rekisteriotteeseen. Venerekisterin ylläpito kuuluu nykyisin liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, jonka nettisivujen kautta mahdolliset virheelliset rekisteritiedot voi päivittää.

 

Klikkaa logoa venevakuutuksiin!

Klikkaa logoa venevakuutuksiin!

Varkaudet ammattimaistuvat

Pekka Kesseli sanoo, että vene- ja perämoottorivarkauksissa näkyy rikollisuuden ammattimaistuminen.

–On niitä varkauksia, joissa veneistä viedään polttoainetta, tupakkaa tai alkoholia. Sitten on varkauksia, jotka näyttävät selvästi ammattimaisten liigojen työltä. Ammattilaiset varastavat sellaista tavaraa, joka on helppo myydä eteenpäin eli uudehkoja ja hyväkuntoisia perämoottoreita, joilla on sekä käyttöarvoa että rahallista arvoa, Kesseli sanoo.

Vene- ja perämoottorivarkauksia tehdään paljon myös talvisäilytyksen aikana. Siksi talvisäilytyssuojankin olisi syytä olla lukittu. Jos venettä säilytetään trailerilla, vene kannattaa lukita traileriin ja traileri lukita aisalukolla. Vene ja suojaus on syytä käydä tarkistamassa talven aikana jo siitäkin syystä, että vene voi kärsiä lumi- tai kosteusvaurioita.

 

LähiTapiola on mukana Lohikunkku-treffeillä ja toivoo kaikille turvallista & kalaisaa kisaa!

Ensimmäiset mätirasiaistutukset

Näsijärven Lohikalayhdistyksen ensimmäinen mätirasiaistutus tehtiin kuluneella viikolla!

Päärahoittajana istutuksessa toimi yhdistys, rahaa keräsimme purohaasteella – haasteeseen osallistuneiden listaa täällä.

Yle uutisoi asiasta perjantaina 6.3.

Alkuperäinen uutinen antoi hieman virheellisen kuvan siten, että istutusten myötä luotaisiin uusi kalapaikka. Tätä oikaistiin yhdistyksen osalta heti perjantai-aamupäivänä. YLElle kiitokset nopeasta reagoinnista asian suhteen.

Lisätty: Myös Ylöjärven Uutiset teki jutun 11.3.

 

Videokooste istutuksesta Youtube-kanavallamme

 

Muutama foto…

Mätirasiaistutus1

Mätirasiaistutus4

Mätirasiaistutus3

Mätirasiaistutus5

Esittelyssä: MY-vaappu – vaappuja punalihaisille

MY-vaapun nimikirjainten takana on Marko Ylitalo – mies jota punalihaiset kiinnostaa! Vaaput tehdään Tampereella ja ainakin taimenvaappuja testataan ahkerasti Näsijärvellä taimenille ja järvilohille, joten varsin paikallisesta vaapusta on kyse. Näin mies kertoo itse luomuksistaan:

Marko Ylitalo Continue reading

Näsijärven jalokalapyynti

Näsijärven lohikalapyynti

 

Artikkelin tarkoituksena on perehdyttää hieman Näsijärven jalokalojen kalastukseen eri vuodenaikoina sekä mitä erityispiirteitä näinä vuodenaikoina kalastuksessa esiintyy. 

 

Jäiden lähdön jälkeen vaikeaa

Perinteisesti jäiden lähdettyä ei Näsijärvelle ole kova kiire , koska kalojen tavoittaminen on vaikeaa ja vesi vielä kerrostunutta. Mutta etenkin syvänteiden päältä voi tavoittaa isomman järvilohen ja rantapenkasta taimenen. Keväällä saadut harvat kalat ovatkin usein kookkaammasta päästä, joten tämä tietysti motivoi yrittämään. Koska jäiden lähdettyä pintavesi on vielä kylmää, niin vieheitä kannattaa virittää monen kerrokseen. Tässä vaiheessa on hyvin vaikeaa sanoa, että mikä on paras syvyydessä vieheitä kannattaa uittaa. Kalat tulevat aika sattumanvaraisesti. Tuulen suuntaa kannattaa myös seurata tarkkaan, koska tuulen puolella on lämpimämpää vettä ja lämpötilaerot korostuvat keväällä. Vetovauhti kannattaa olla maltillinen, koska kalat ovat vielä kankeita. Uistelupainot saavat olla laidasta laitaan, koska jalokala saattaa olla monessa syvyydessä. Jos jonkun painon takaa alkaa tulemaan tapahtumia, niin asiaan kannattaa reagoida nopeasti.

 

Ensimmäinen huippuaika, kun vesi 10- asteista.

Varsinainen jalokalanuistelijan huippuaika koittaa, kun lahtivedet sekä erityisesti lahtien suualueet ovat lämmenneet 8-12 asteen nurkille. Etenkin taimen suosii näitä lämpimämpiä alueita ja monesti tuuli on painanut lämpimän veden tietyille alueilla sekä aurinko lämmittänyt lahtivedet muita alueita nopeammin. Nyt kaikuluotain on tärkeä yhteistyökumppani, jonka näyttöä kannattaa seurata tarkasti. Tähän aikaan löytyy yleensä helposti 2-3 asteen lämpötilaeroja ja kun tämän kaltainen lämpimämpi alue löytyy, niin siihen kannattaa ehdottomasti jäädä pyörimään. Oli vedossa sitten vaappuja tai täkyrakseja, niin muutama kannattaa jättää pintavetoon koska taimen saattaa aamulla sekä illalla käväistä aivan kalvossa. Mutta suurimman osan vieheistä painottaisin 20-60g painoilla ja mikäli jonkun painon takaa alkaa kalaa tulla , niin tämän jälkeen nopea reagointi asiaan ja muihinkin vapoihin vastaavat painot. Nämä ohjeet ovat pääosin taimenelle, jota kannattaa koittaa ihan rantapenkastakin sekä selkäkarikoiden tuntumasta.

Järvilohi puolestaan on syvänteiden kuningas, jonka käyttäytyminen on aina hieman oikukasta. Syvien lahtivesien läheisyydestä järvilohen voi tavoittaa, mutta aivan rantapenkasta järvilohen saaminen on harvinaista. Järvilohta metsästävien kannattaa suosia Näsin- ja Koljonselän syvänteitä, joista järvilohet yleensä tavoitetaan. Järvilohen uistelussa korostuu, että missä kerroksessa kala kyseisenä päivänä liikkuu. Välillä järvilohi on aktiivinen ja liikkuu pinnan tuntumassa, kun taas välillä ne lymyävät muikkuparvien alapuolella 9-15m syvyydessä. Tässä tapauksessa kannattaa seurata luotainta ja upottaa takilat tähän syvyyteen missä lohet ovat. Järvilohi on yleensä aktiivinen vain pienen osan päivästä, joka tekee sen uistelusta kiehtovan haastavaa. Myös tämänhetkinen totuus on se, että Näsijärvessä on enemmän taimenta kuin järvilohta. Lohi- istukkaita on ollut vaikeampi saada viimevuosina ja siksi on istutettu enemmän taimenta. Tämä kannattaa ottaa huomioon reissuja suunnitellessa, koska lohet ovat olleet saalisilmoituksissa harvinaisempia. Muutaman vuoden takaiset lohi- istutukset onnistuivat kohtuullisesti, joten tuollaista 5-7kg järvilohta Näsijärvestä löytyy ja se pelote on aina olemassa. Viimevuotiset saalisuutiset ovat vahvistaneet sitä mielikuvaa, että Näsijärvessä on kohtuullisesti tuollaista 2.5- 3.5kg painoista taimenta. Jo syksyllä 2012 on odotettavissa, että osa taimenista painaa lähemmäs 4kg.

 

Kesäinen jalokalapyynti

Heti alkuun on todettava, että Näsijärveltä ei löydy kovin vahvaa kulttuuria lämpimän veden jalokalapyyntiin ja tämä johtuu pitkälti järven hyvästä kuhakannasta. Ja tämä ei ole missään nimessä negatiivinen asia, vaan hyvin moni vetouistelija pyhittää heinä- elokuun ajanjakson kuhanuisteluun. Lyhyt se kuhakausikin loppujen lopuksi on. Ja onhan kesäinen kuhanuistelu hienoa puuhaa – ei siitä mihinkään pääse. Mutta jos veressä kuitenkin virtaa poltetta punalihaisen perään, niin oppeja kannattaa ottaa Itä- Suomen uistelijoilta. He keskittyvät jalokalaan koko lämpimän veden ajanjakson ja siinä on omat erityispiirteensä. Taimen tekee sen poikkeuksen, että sitä saadaan jonkin verran kuhanuistelun ”sivutuotteena” etenkin ilta- aikaan, mutta järvilohta ei juuri koskaan. Taimen on aktiivinen auringon noustessa sekä iltahämärän aikaan, jolloin sen voi tavoittaa pintauistelulla.

Mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää, että lohikalat etsivät viileämpää vettä, jolloin olisi tärkeää löytää kyseisen ajanjakson harppauskerros, jossa vedenlämpö on selvästi viileämpää. Tämä löytyy yleensä jostain 8-15m syvyydestä, intiaanikesinä hyvin syvältä. Näin ollen uistelu tulisi keskittää vahvasti syvänteisiin ja uistimet painottaa kunnolla 50-100g uistelupainoilla. Takilat kannattaa virittää kunnolla syvälle, ainakin 10-20m syvyyteen. Taimenen tavoittaa yleensä tuosta 10m syvyydestä, mutta järvilohen uistelusyvyys esimerkiksi heinäkuussa on luokkaa 15- 25m.

Itä- Suomessa on paljon erityisosaajia, jotka uistelevat kesäisin syvänteitä vain pelkillä takiloilla, jotka on viritetty kunnolla syvälle. Ensin kaikuluotaimen avulla etsitään muikkuparvet, jotka nekin ovat 15-25m syvyydessä.  Samassa syvyydessä järvilohet syönnöstävät muikkuparvien kimpussa. Sitä aluetta mistä muikkuparvet löytyvät, niin kannattaa kierrellä eikä suin päin vaihdella aluetta. Järvilohien aktiivinen syöntiaika on lyhyt, joten tämä vaatii kärsivällistä odottelua. Erityisesti Koljonselän laajat ja isot syvänteet sopivat hyvin kesäiseen takilakalastukseen. Nykyään on tarjolla myös paljon elektroniikkaa, jonka avulla voidaan havaita lämpötilaeroja. Takilanvaijeriin kiinnitettävät lämpötila- anturit ovat oivia apuvälineitä syvänneuistelussa.

 

Syyskauden avaus

Varsinainen syyspyynti alkaa vesien lämmettyä ensimmäisen kerran alle 15 asteen, kun on ollut jo muutamia kylmempiä aamuja. Tyypillisesti tämä tarkoittaa syyskuun loppua. Tämä ajanjakso on hyvin haasteellista, koska jalokala ei ole vielä pintakalvossa sekä vesi on vahvasti kerrostunutta. Parhaiten alkusyksystä tuntuu kalaa saavan hieman kovemmalla kelillä, joka aktivoi taimenen sekä järvilohen sellaiseen 2-6m pyyntisyvyyteen. Vaikka vesillä ei ole aina herkkua olla kovassa kelissä, niin se saatetaan palkita isolla jalokalalla. Yleensä alkusyksyn saalis koostuu taimenista, jotka alkavat viettää aikaa pinnan tuntumassa kun vesi on 11- 14 asteista.  Myös kylmemmät aamut ovat saattaneet viilentää pintavettä sen verran, että taimenen tavoittaa aamusta kalvon tuntumasta.

Muutama kokenut Näsijärven järvilohen pyytäjä on kertonut, että järven huippuaikoina 90- luvulla järvilohia saatiin mukavasti alkusyksystä illan pimetessä. Tästä voidaan vetää jotain johtopäätöksiä ja suosittelen kokeilemaan. Uistellessa kannattaa pitää kohtuullista painotusta ja taas tehdä selkeitä johtopäätöksiä jos jokin painotus alkaa toimia toista paremmin. Takiloita voidaan nostaa ylemmäs tuollaiseen 7-12m syvyyteen. Luotainta tarkastelemalla huomataan, että missä syvyydessä järvilohet vaeltavat ja tämän mukaan toimitaan.

 

Näsijärvi on loppukauden paikka

Loppukausi on aina perinteistä jalokalojen uistelun aikaa, mutta Näsijärvellä tämä tuntuu olevan huomattavasti parempi ajanjakso. Järvi on saattanut olla ”lähes kuollut” koko vuoden, kunnes loppukaudesta nostetaan mukavankokoista järvilohta sekä taimenta. Totuus on myös, että uistelijoiden määrät ovat paljon suurempia loppukaudesta kuin alkukeväästä, joten kyllä tämänkin täytyy vaikuttaa asiaan. Varsinaisesti loppukauden uistelusesonki alkaa lokakuun loppupuolella ja jatkuu aina jäiden tuloon saakka. Mainitsemisen arvoinen ajanjakso on muikunkutu, jolloin vedenlämpö on noin 5 – 8 astetta. Tänä ajanjaksona lohikalat ovat myös hyvin aktiivisia ja seuraavat muikkuparvia kutupaikoille asti. Uistelupainoja saa keventää ja nyt osa painoista täytyy olla hyvin kevyitä esim. 5g, koska kala on ajoittain aivan kalvossa. Uistelua voi keskittää enemmän rantapenkkoihin, joissa syvyys saa olla 15-25m luokkaa.

Järvilohta kannattaa kuitenkin aina kokeilla ison syvänteen päältä, jossa se viettää suurimman osan vuodesta. Juuri muikunkudun aikaan järvilohikin saapuu rantapenkkoihin, jolloin voidaan puhua uistelijan h- hetkestä. Muikunkudun siivittämä kuuma sesonki kestää yleensä muutaman viikon ajan, jolloin kauden isoimmat järvilohet sekä taimenet usein nostetaan. Vedenlämpöjä sekä kaikuluotainta kannattaa siis seurata hyvin aktiivisesti tänä ajanjaksona. Muikunkudun jälkeen järvilohet vetäytyvät pääosin takaisin syvänteisiin, kun taimenet puolestaan jäävät rantapenkkoihin edelleen oleskelemaan. Erityisesti taimenta tavoittelevat uistelijat kiertävät monesti loppukaudesta aivan saarten reunoja sekä karikoiden kupeita, niin että pikkuplaanarit hierovat kivikoita. Niin rannassa taimen usein on.

Myös huomioitavaa on, että mitä pidemmälle kausi etenee niin sitä pidemmälle kalat monesti valuvat lahtivesiin. Näin ollen aina ei tarvitse rannasta kovin kauas ajaa, vaan ottipaikat voivat olla yllättävänkin lähellä. Vanhan kansan sanonta siitä, että taimen tulee rannoille ihmettelemään ”ensilunta” pitää jossain määrin paikkansa. Tämä on hyvä pitää korvan takana loppukauden reissuja suunniteltaessa. Loppukaudesta kala syö usein läpi päivän ja varsin dramaattisia eroja vuorokauden ajalla ei ole havaittavissa. Mutta vetoaika on kuitenkin rajallinen, joten vesille kannattaa pyrkiä heti aamusta.

Vesien jäähtyessä kannattaa myös pudottaa omaa vetovauhtia, koska tämän on todettu parantaneen mahdollisuuksia etenkin isomman jalokalan kanssa. Näsijärven muikku on myös hyvin kookasta, joten täkykalat sekä vetovaaput saavat olla isoa kaliiberia. Hottamuikkua Näsijärvessä on verrattain vähän, mitä tulee esimerkiksi Itä- Suomen vesiin, jossa jalokaloja pyydetään varsinaisilla ”tikkuvaapuilla”. Niin kauan kuin Näsijärvi on auki, niin elää mahdollisuus siihen omaan ennätyskalaan. Ja koska järvilohi sekä taimen on syksyisin kovassa kasvuvauhdissa, niin alamittaiset kannattaa laskea takaisin hellävaroin. Alamittana kannattaa järvilohen kohdalla pitää 60cm mittaa ja taimenen kohdalla 55cm mittaa. Näitä kaloja kuitenkin järvessä riittää ja näin turvataan järven jatkuvuus.

Kireitä kaudelle 2012!

-Timo Raimovaara